Helsinki, Arppeanum

Koululla kuulemma on perinteinen retkipäivä, josta me kuulimme kyllä ihan ensimmäistä kertaa vasta nyt toisen vuoden lopussa. Busseja suuntasi Tamminiemeen, Olkiluodon ydinvoimalaan, Ateneumiin, Arppeanumiin ja Eduskuntataloon, joka olikin peruttu, mikä huomattiin tietysti kahden tunnin ajon jälkeen paikan päällä. Noh, me päästiin joka tapauksessa ihan iloisesti omaan kohteesseemme ja sen jälkeen kaupungille.

Sanni oli minun matkaseuralaiseni.

Todettiin matkan päätteeksi, että ei me liiemmin muiden kanssa olla juteltukaan.

Turistikuvan sijaan taidekuva bussin ikkkunasta.

Eikun museoon! Kierros kesti loppujen lopuksi vain tunnin.

Kalleinta ja kauneinta rakennuksessa olivat valuraitaiset portaat, kevyet 25 tonnia.

Heh, täällä on kuulemma kuvattu Antti Tuiskun joululevyn kannet tai jotain muuta yhtä tärkeää!

Käpy?

Oikealla neandertalin ihminen ja vasemmalla joku muu tuttava. Ylipäänsä museossa oli yliopiston historiaan liittyvää tavaraa ja sitä kautta kertyneitä näyttelyitä, antiikista hammaslääketieteellisiin ei niin kutsuvan näköisiin kojeisiin.

Manu. Uusi Ice Age (3 tai 4?) on tulossa! Valkokankaalle.

Sanni ja meteoriitit. Päällimmäinen oli nähty tulipallona koko Etelä-Suomessa ja naapurimaissa.

Sitten sitä vapaa-aikaa vajaat kolme tuntia. Oli kiva ilma ja mietiskelinkin, että päädynkö lukion jälkeen Helsinkiin opiskelemaan. Tykkään Tampereesta kyllä hurjasti, mutta täällä ei voi ihan kaikkea lukea.

Joulukuusi jäi kauppaan.

Lounastarjous käytettiin huolella hyväksi. 10 per annos ja taattu Tokio-ikävä kaupan päälle.

Kotimatka sujui rattoisasti maantiedon esitelmän runkoa väsätessä. Viimeistelyt puuttuvat vielä eli mukavaa puuhaa riittää loppuillaksikin... Väsyttää jo valmiiksi, katsotaan josko heti läksyjen jälkeen pääsisi nukkumaan. Minä <3 kymmenen tunnin yöunet