Repaleinen kouluviikko oli oivallinen syy käydä Sodankylässä äitiä ilahduttamassa ja hakea hieman virkistystä itselleenkin. Tavoitteet tuntuvat täyttyneen! Ensimmäiset hiihtokilometritkin ovat nyt tältä talvelta takana ja kaikki lihakset ovat ihanasti jumissa. Saavuin keskiviikko aamuna ja nyt istun taas Rovaniemellä junassa odottamassa etelään päin lähtöä.
Ehdittiin pyörähtää Ruotsissakin, entinen kotikaupunki Kiiruna näytti talven ihmemaalta aivan kuten muistinkin. Pääsyy visiittiin oli käydä muuttamassa isän tavaroita kotiin Sodankylään, kun työpaikka vaihtuu Kiirunasta takaisin Sodankylään. Elämään kuuluu kyllä varsin kummallisia vaiheita. Moni on ihmetellyt, miksi minä olen Tampereella lukiossa, kun kerran olen kotoisin Sodankylästä. En aina tiedä itsekään, mutta olen vallan tyytyväinen elämääni tällä hetkellä! Joku päivä saatan kyllä hyvinkin muuttaa takaisin pohjoiseen, mutta kaikki aikanaan.
Ja niin joo, uusi tukka!
Tukka aidon 20-lukulaisen (siis 1900...) viehko, mutta keinutuolihan on ihan vaaran varinen. Olen nahnyt Ruotsissa samantyylisen pinnaselkaisen valkoisena, leveana 2:n istuttavana - ruskealla nahkaistuimella! Jospa anoisit hallituksen poikkeusluvan valkoiseksi kuultomaalaukseen? Jos onnistuu niin sitten voisi ainskin ajatuksissa upgreidata nahkatyynyllakin?
VastaaPoista