Tytöiltä se sujui ihan mallikaasti.
Sanni taas oli niin pahis, että hymyilikin suupielet alaspäin.
Minä pieni poloinen näytin lähinnä huvittavalta, kun vyötärönauha sijoittui takapuolen alapuolelle.
Mikko oli siis johdattanut minut ja monta muuta ensikertalaista sotimaan värikuulapyssyillä.
Mutta se kaikkosi ensimmäisen erän jälkeen. Oli hurjan hauskaa ja osumat eivät olleet yhtä pelottavia kuin oltiin ajateltu. Sain vain muutamia vähän kipeämpiä tällejä. Ärsyttävintähän koko pelissä oli maskin jatkuva huurustuminen eikä nämä sotaleikit ole ihan niin halpoja, että usein viitsisi lähteä. Minusta tuntuu, että kaikille jäi tosi hyvät fiilikset. Minusta ainakin oli hauskaa uskaltaa tehdä jotain uutta ja itselleni epätyypillistä!
Kaikilla naurettavan tyylikkäitä vaatteita ja oranssia väriä tukassa, mutta silti voittajafiilis.
Jatkoihin kuului sauna, lättyjä, uuniperunoita, salaattia, kellarin biljardipöytä ja seurustelua.
Sanottaisiinko siis, että nappiin meni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti