Huokaus

Nyt jos joskus saa huokaista helpotuksesta, sillä kirjoitukset ovat viimein ohi! Maantiedon tehtävätkin on nyt rustailtu konsepteille ja oikea loma on vihdoin alkanut. Ainakin voin hyvällä omatunnolla sanoa istuneeni joka kokeessa kuusi tuntia.

Eilen en lähtenyt juhlimaan kirjoitusten loppumista, vaikka olisi ehkä pitänyt. Näin nimittäin unta, että olin baarissa kavereiden kanssa ja aamulla herätessä soi Harlem shake päässä (miksi, oi miksi?). Sen sijaan leivoin pullataikinaa mustikkapiirakkaan, jauhot loppuivat kesken, jatkoin, kohotin taikinaa liian kauan, lämmitin uunin ja totesin lopuksi, että joo leivinpaperi ei riitä pellille ja kauppa on kiinni. Meni todella putkeen. Onneksi oli kavereita kyläilemässä päivällä ja alkuillasta, niin ei mennyt läheskään koko päivä mönkään.

Loppujen lopuksi leipomukset kuitenkin onnistuivat ja hyvä niin, koska vieraita kävi tänään 9 kappaletta! Juhlimme jälkikäteen minun synttäreitäni ja etukäteen Mikon synttäreitä kummankin sukulaisten kanssa. En napsinut yhtään kuvaa meidän sekalaisesti katetusta (kenellä on 11 samanlaista pientä lautasta?) pöydästämme, joka notkui mustikkapiirakan, mutakakun ja laskiaispullien painosta.

Saatte siis tyytyä kuviin minusta. Juhlan kunniaksi sai vähän pynttäytyä.

Ps. Jääkaapissa on marinoitumassa possua, paprikaa ja herkkusieniä illallisvartaita varten ja pöydällä on pullo viiniä. Meillä ei ehkä ole Mikon kanssa montaakaan yhteistä harrastuksia, mutta ollaan aika lyömätön kaksikko keittiössä!