Luentoja ja kenttäharjoitukset alkoivat päivittäin kasilta ja loppuivat siinä neljän kieppeillä. Aamut olivat yllättäen vähän tuskaisia, kun on päässyt tottumaan siihen, että luennoile tarvii raahautua vasta kymmeneksi, mutta onneksi ulkoilma virkistää. Melkein uskallan väittää, etteivät yliopisto-opinnot voi juuri tästä käytännönläheisemmäksi muuttua, heiluttiin siellä metsissä erinäisten mittausvälineiden kanssa, kaiveltiin kuoppia ja arvioitiin erilaisia metsiä.
Saavuttiin juuri majoitukseen. Impivaaran hirret ovat sata vuotta vanhat ja niitä koristaa kenttäkurssin käyneiden nimikirjoitukset ties kuinka monen vuoden ajalta - ei ole tunnelmasta pulaa. Yhdeksän viikkoa on kylläkin todella pitkä aika viettää saman katon alla kenen tahansa kanssa, saa nähdä miten sovitetaan erilaiset unirytmit ja persoonat yhteen (onneksi on viikonloput). Mitä tähän asti olen oppinut, niin kurssikaverit ovat huipputyyppejä!
Ensimmäinen kasvitenttikin koitti, 60 peruslajia suomeksi. Ensi kesään mennessä osaan toivon mukaan 350 lajia kuinkas muuten kuin latinaksi! Ps. On vähän haastavaa tässä vaiheessa syksyä tulkita kurttuisista lehdistä lajia, etenkin jos on tottunut tuntemaan jonkin lajin vain kukan perusteella.
Keskittyminen luentoon huipussaan.
Ja lisää sijaistoimintoja! Olen kuitenkin ollut oikein iloisesti yllättynyt, kuinka hyviäkin luennoitsijoita meillä on ollut, yliopiston aiemmin aloittaneilta kavereilta olen kuullut lähinnä kauhutarinoita luentojen tappavuudesta.
Keskiviikkona oli toogabileet ja kesällä bileet on sitten kuulemma joka viikko eri teemalla.
Mitään ryhmäkuvaa en viitsi esille laittaa, ettei kenellekään tule paha mieli! Minulle saa sitten mieluusti etukäteen mainita, jos ei halua naamaansa julkisesti yhtään mihinkään esille, edes minun pikkublogiini.
Torstain metsäretket vedettiin astetta unisemmin. Tässä matkustellaan takakontissa kohti aarnimetsää.
Hyytiälähän sijaitsee vajaan tunnin matkan päässä Tampereelta, joten pääsin viikon päätteeksi kätevästi tapaamaan Mikkoa. Tai siis minä haravoin Mikon luona ja Mikko oli töissä, haha! No, pian nähdään ihan kunnolla, kun Mikko tulee vastavierailulle syyslomallaan.
Lähdin tänä aamuna kuudelta Tampereelta ja tein kuusituntisen koulupäivän. Oli niin ihana päästä ennen koulua laittamaan tukka kunnolla ja korkkaritkin piti saada jalkaan, kun oli viikon hillunut ruutupaidassa täysin laittautumatta! Innolla ja kauhulla odotan tulevaa kesää, olen satavarma, että hauskaa tulee olemaan, mutta yksityisyyttä ja omaa rauhaa tulee ikävä, puhumattakaan kunnon jousisängystä. Saa nähdä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti