Runonlausuntaa Nenäpäivänä

Suurin piirtein vuorokausi sitten (eli liian myöhään illalla) löysimme Ellin kanssa itsemme merkkaamasta runokirjoja muistilapuilla ja raapustelemasta julistetta.

Minä sain hiilikynät käteen ja olin oikein tyytyväinen kädenjälkeeni, vaikken ole liiaksi piirustellut viimeiseen vuoteen, pariin.

Yö meni vähillä unilla, kun vähän jännitti, miten päivä tulee sujumaan. Silmäpussit kiittävät. Sitten päästiin runonlausunnan makuun. Aloitimme kierroksen koululta. Mukana oli muun muassa Tommy Tabermannia, Bo Carpelania, Uuno Kailasta enkä voinut vastustaa myöskään Aleksis Kiven Laulua oravasta. En ole oikeastaan koskaan aikaisemmin päässyt runouden makuun. Nyt se pääsi yllättäin hiipimään jonnekin vähän syvemmälle ja veikkaanpa, että tämä suhde jatkuu.

 Elli houkutteli minut mukaan Nenäpäivän viettoon ja minä puolestani keksin tempauksemme teemaksi runonlausunnan.

Ellin kaveri Elina saapui myös Turusta runokaveriksi, kun päästiin keskustaan asti.

 Eikun nenät päähän ja kadulle lausumaan. Nenät olivat tänä vuonna monsteriteemaisia kuten kurtuista ja hampaista näkyy. Isot rusetit taas olivat tiimiasu.

 Runonlausunta punanenä päässä on kutakuinkin yhtä vaikeaa kuin pyykkipojankin kanssa. Mitä enemmän n-kirjaimia runossa, sitä paremmat naurut.

Nenäpäivän järjestää Ylen Hyvä Säätiö ja tuotto ohjataan köympien kehitysmaiden lasten koulutukseen, hyvinvointiin ja terveyteen. Lue lisää nenäpäivästä osoitteesta http://nenapaiva.fi ja tee ihmeessä lahjoitus.

Pitkään aikaa ei ole ollut yhtä hyvä fiilis, jostain minkä eteen on nähnyt vaivaa. Tähtitieteellisiä summia ei tienattu, vaikka ropoja - ja silloin tällöin seteleitäkin - tipahteli keräyslaatikkoon. Mahtavaa oli joka tapauksessa olla mukana tekemässä jotain hyvää jollekin toiselle, joka sitä kipeästi tarvitsee. Pointsit kaikille, jotka harrastavat hyväntekeväisyyttä aktiivisesti, olen nimittäin ihan naatti. Itse olen puolitoista vuotta ollut SPR:n kuukausilahjoittaja pienellä summalla enkä kertaakaan ole kokenut, että se pikkusumma, joka tililleni ropsahtavasta opintotuesta lähtee kuukausittain, olisi pois minulta. Päin vastoin - rahan tarve kehitysyhteistyössä on jatkuvaa ja katastrofit eivät satu ennustetusti. Kuukausilahjoitus on tässä mielessä yksittäisiä keräyksiä tärkeämpi tapa lahjoittaa hyväntekeväisyyteen.

Kun ensi vuonna osallistun nenäpäivään, vaihdetaan runonlausunta johonkin rauhalliseen paikkaan tai otetaan kadulle jotain aktiivisempaa. Helsingissä on kovin kiireistä runoilulle.

Joka tapauksessa
Tänään
Oli hyvä päivä