Päivät kuluu, kuukaudet vierii

, mutta vuodet eivät vielä ihan monikkomuodossa, vaan yksikössä. Kävimme pienellä viiveellä Mikon kanssa juhlistamassa merkkipäivää ensinnäkin La Famillessa kakkujen kera. Hinnoittelut on tehty siellä hieman yläkanttiin, mutta meidän suklaakakku ainakin oli taivaallista lompakon avunhuudoista huolimatta.

Oikea illallistaminen tapahtui sitten Tampereen Saludissa.

Palvelu ei ollut aivan niin ystävällistä kuin olisi voinut toivoa,

mutta ruokien laatu korvasi sitä puutetta parhaansa mukaan.

Saisiko olla porsaan sisäfilettä, sipulia ja anansta liekitettynä? KYLLÄ!

Mies, jolla on ruokaa suussa, on tyytyväinen mies.

Liharuuat olivat kyllä käsittämättömän hyviä.

Kun on parhainta seuraa (+saa pukea hameen ylleen ja heittää korkkarit jalkaan) on helppo hymyillä.

Sen vuoden takaisen tapaamisen laskenkin yhdeksi parhaista asioista,

joita Tampereelle muutto on tuonut tullessaan. :)