Luonnollisesti ulkopaikkakuntalaista käytettiin Pyynikin näkötornilla munkkikahvilla.
Torniin itseensäkin pitää tietty aina kavuta.
Omasta puolestani voin kyllä sanoa, että oli hurjan hauskaa nähdä kerrankin kiireettä muuten vain, ilman sellaisia syitä kuten vaikka sukujuhlat. Ehti tehdä vähän muutakin kuin päivitellä kuinka viime kerrasta on vierähtänyt aikaa!
Pienempinä on monet leikit leikitty yhdessä Saanan ja Riikan kanssa.
Serkkutytöissäni on kavereihin verrattuna se jännä puoli, ettei meidän tarvi olla lainkaan samankaltaisia ja silti tulemme vuosien vieriessä juttuun joka kerta yhtä hyvin.
Disco queens: Tuuli 6 v ja Saana 5 v
Ja näin vanhetessakin, eihän lapsenmielisyyden tarvi mihinkään kadota!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti