Midnight Sun Film Festival

Sodankylä on kuhissut keskiviikosta lähtien hippijuppipunkkareita, joten pitihän minunkin olla menossa mukana eikä roikkua koneella päivät pitkät! Kyseessä on siis tapahtuma, joka on eteläisille puhdasta eksotiikkaa ja meille paikallisille aika, jolloin jopa liikenne saattaa ruuhkautua ja baareihin saa jonottaa.

Sannin viimeisen illan kunniaksi keskiviikkona teimme

Päivin Kammarissa lopun hillajuustokakusta.

Kävimme katsomassa myös kaksi leffaa samalle illalle.

Tässä odotellaan uhkaavien pilvien alla sisäänpääsyä.

Ei sieltä onneksi tullut kuin muutama pisara. :)

Teltassa on tunnelmaa, vaikka valaistus suurentaa nenät ja

silmäpussit ja villasukat ja viltit tulevat viileässä tarpeen.

Illalla rannalla voi bongata myös esiintyviä taiteilijoita.

Tämä parsakaverini otettiin muuten ensi syksyksi opiskelemaan musiikkia, onnea kamu!

Täysin musiikillisesti lahjattomana ihmisenä sain tyytyä kuuntelemaan.

Onnelliseksi musiikki tekee myös tavallisen tallaajan. Mahtavaa, että Sodankylässäkin voi edes joskus kuulla Samuli Putroa. Voin myöntää, että olin astetta enemmän innoissani. Myös Festariklubissa itsessään oli oma fiiliksensä, se nimittäin sijaitsi entisessä ruokakaupassa, jonne oli rahdattu muun muassa vanhoja sohvia.

Perjantaina vietettiin tuplasynttäreitä, mitenkäs muuten kuin hyvässä seurassa. ;)

Iidan kanssa löysimme myös festereiden tyylikäimmän auton

Aurinko ei laske eivätkä illat lopu.