Eilisen Odaiba

Käytiin kokeilemassa muutama päivä sitten Tokion yöelämää ja hauskaa oli. Karaoke on todella paljon kivempaa kuin miltä se kuulostaa! Kävimme myös tanssimassa yhdessä yökerhossa, jonka seinät olivat täynnään kuvia klubin omistajasta eri julkkisten kanssa, jotka olivat käyneet klubilla Tokiossa. Jännä kokemus, saa nähdä mennäänkö uutena vuonna uudestaan. Suuri miinus on meidän kummankin mielestä se, että baarit eivät ole savuttomia. Vaatteet roikkuvat jo toista päivää hengarissa ja haisevat edelleen aivan kamalalta.

Joka tapauksessa selvisimme hurjan yön jälkeen huippulounaalle. Äidilläni on japanilainen kielikurssikaveri, joka teki ensimmäiselle Japanin matkalleni vinkkilistan shoppailusta, puistoista ja ravintoloista. Nyt olemme käyneet jo lähes kaikissa paikoissa ja tämä kreikkalainen oli yksi niistä. Lounasaikaan oli mukavan hiljaista, vaikka edellisenä iltana emme mahtuneet ilman varausta syömään. Tarjoilija puhui hyvää englantia ja antoi meille kaikenlaisia vinkkejä ja kyseli meiltä kaikenlaista ruokailun lomassa.

Otimme neljän ruokalajin lounaan, johon kuului kaksi pientä alkupalaa, pääruoka, jälkiruoka ja kahvi/tee sekä viinilasit. Koko komeudelle tuli hintaa naurettavat vajaa 40 euroa. Siis yhteensä. Kahdelta hengeltä. Hotellimme sijaitsee Roppongissa ja olemme olleet erittäin tyytyväisiä sijaintiin, koska lähiseutu on pullollaan hyviä ravintoloita.

Minun pääruokani oli suussa sulavaa mereneläväpasta ja annos oli minulle liian iso!

 Mikolla oli lammasta, leipää ja tzatzikia.

Sitten mentiin Odaibaan, kun sää oli niin mukava ja tuo juna, joka sinne vie tarjoaa kunnon maisemat vähän kalliimmasta hinnastaan huolimatta.

Mikko on opiskelualansa takia innoissaan kaikista isoista mahtavista taloista. Ja minä en ymmärrä. Minä opiskelen metsätieteitä ja innostun uusista puulajeista. Ja Mikko ei ymmärrä.

Teimme pitkän kävelyn ja kiertelimme vähän ostoskeskuksessa. Hämärän tultua kiirehdittiin näköalapaikoille eikä ihan turhaan. Kun kävimme viime keväänä täällä, ei Rainbowbridge ollut yhtä kauniisti valaistu.

 Jouluvaloja ei myöskään oltu unohdettu. Jos jotain olen tämän matkan aikana huomannut niin ainakin sen, että Japanissa rakastetaan jouluvaloja.

Hipsimme vielä Madame Tussaud'lle katselemaan vahajulkkiksia, mutta sieltä kuvat ovat kännykän puolella. Illalla pääsimme kerrankin aikaisin hotellille! Ja sitten huomasin netissä, että Odaibassa olisi ollut ilotulitukset samaisena iltana... Kaikkea ei voi aina saada. (Myöskään blogipostauksia tehtyä ajoissa, kyseessä oli tosiaan jo eilinen.)